Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten elintavoissa on tapahtunut myönteistä kehitystä: aikuisväestön fyysinen aktiivisuus on oikeansuuntainen kansanterveyden kannalta sekä väestön kokonaiskolesteroli on kääntynyt laskuun. Lisäksi koholla oleva verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla. Näiden positiivisten muutosten lisäksi on kuitenkin ilmennyt myös negatiivista muutosta: työikäisessä väestössä lihavuus on yleistynyt ja kohonnut verenpaine on tullut työikäisellä väestöllä yleiseksi. Työikäisillä naisilla myös psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Kun tarkastellaan myös miesikäistä työväestöä niin molemmilla ryhmillä tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yleistyneet.
Absetzin & Hankosen (2017, 1015) mukaan kroonisten tautien yleistyessä elintapojen ja omahoidon merkitys väestön terveyden edistämisessä ja potilaiden hoidossa tulisi kasvaa. Tästä huolimatta suurin osa ei noudata ravitsemus- tai liikuntasuosituksia. Tietoa on saatavilla, mutta elämäntapamuutoksen aikaansaaminen epäonnistuu. Tätä näen myös omassa työssäni: tietoa on paljon mutta asioiden käytäntöön vieminen epäonnistuu.
Usein asiakas ottaa minuun yhteyttä silloin, kun omassa terveydentilasssa alkaa tapahtua muutoksia: kolesteroliarvot kohoavat ja selkävaivat alkavat haitata arkea. Lisäksi useimmilla on ongelmia painon kanssa. Paino on kertynyt hitaasti mutta varmasti ja vaa`an lukema hieman kauhistuttaa. Monilla se on suurempi kuin mitä se oli esimerkiksi raskauden päätyttyä.
Interventioilla saadaan pieniä hyötyjä ja muutokset ovat usein lyhytkestoisia. Oikeanlaiseen ja pysyvään muutokseen tarvitaan yksilön motivaatio, riittävät taidot ja toimenpiteet muutoksen tekemiseksi sekä ympäristön mahdollistama tilaisuus.
Absetzin & Hankosen (2017, 1017) mukaan henkilön itsestä kumpuava omaehtoinen motivaatio johtaa pitkäaikaisiin tuloksiin. Omat asiakaskokemukset nojautuvat myös tähän johtopäätökseen: kun henkilöllä on halu tehdä muutosta, sitoutuminen arjen muutoksiin paranee ja onnistumisen kokemukset ovat hyvät. Asiakkaaltani odotan motivaatiota ja minä autan kahdessa muussa: tarvittavissa toimenpiteissä ja ympäristön mahdollistamassa tilaisuudessa. Tällä kombinaatiolla saamme halutunlaisia tuloksia.
Asiakastyöskentely
Valmennuksissani aloitan yhteistyön aina sillä, että pohdimme asiakkaan edellisiä mahdollisia painonhallintayrityksiä ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa. Emme koskaan tarkastele pelkän ravinnon vaikutusta.
Ensimmäisellä tapaamisella kuuntelen ja lopuksi mietimme toimintasuunnitelmaa. Asioihin voi aina saada muutosta, kun alkaa tehdä arjessa asioita eri tavalla. Tavoitteet ovat TARMO-tavoitteita eli tavoitteiden tulisi olla täsmällisiä, ajankohtaisia, realistisia, mitattavia ja olennaisia. On myös tärkeää, että tavoitteet ovat kohtalaisia. Esimerkiksi jo viiden prosentin painonpudotus auttaa pysäyttämään diabeteksen riskin kasvun, ja jokaisesta liikuntakerrasta saa terveyshyötyjä.
Jos tarvitset elämääsi ja energiatasoosi muutosta, varaa minulta maksuton kartoitusaika, niin katsotaan kuinka voisin auttaa juuri sinua. Minulla on juuri vapautumassa kaksi valmennuspaikkaa, joten nyt sinulla on mahdollisuus saada pysyvä muutos aluille.
💓 Jenni
Lähteenä käytetty Absetz, P. & Hankonen, N. (2017). Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Terveyden edistämisen katsaus.